Tänään en ole paljon muuta ajatellutkaan kuin ruokaa.

Mies soitti ja juteltiin samalla tavalla kuin joskus aikaisemminkin. Oli leppoista ja mukavaa. Mikä mussa on, kun seurustellessani kaipaan vapautta ja holtittomuutta ja sinkkuna haluan turvallisuutta ja pysyvyyttä? Käydään kahvilla jonain päivänä tällä viikolla, ei ollakaan nähty taas yli viikkoon. En mä ehkä nimenomaan Miestä kaipaa, mutta jotain vakautta. Olisipa joku, jolle voisin puhua syömisestäkin. Toisaalta silloin sillä jollain olisi jonkinlainen oikeus puuttua mun syömiseen ja se yrittäisi pilata kaiken. Parempi vain, kun on ainoastaan minä ja ABC.

ABC: day 1 (500 calories or less)

Syötynä siis 3/4 ohukaista, vähän raparperihilloa ja kaksi pientä marmeladikarkkia mummolla, kun ei tosiaankaan voinut olla syömättä, tuostakin se taisi itseensä ottaa. Kahvia, maitoa, sprite zeroa. Ei voinut yli viittäsataa kaloria tulla sitten millään. Illan otan varman päälle ja olen juonut vain hirveät määrät teetä makeutusaineella. Huomenna toimin vähän fiksummin, kun saan olla itsekseni. Ei tarvitse välittää mummoista tai muista sukulaisista. Millä oikeudella kukaan edes tuputtaa muille ruokaa? Jotenkin tuntuu itsemääräämisoikeuden rikkomiselta, kun ei oikeasti itse saa hallita syömisiään. Tällä hetkellä tuntuu lihavammalta kuin koskaan ja tämä ABC-dieetti on mulle viimeinen oljenkorsi.