Viikossa on tapahtunut kauheasti.

Erosin Miehestä. Se teki vähän kipeää, mutta on ehkä parempi näin? En osaa sanoa. Mies lupasi pysytellä lähietäisyydellä, koska välitetään toisistamme edelleen. Se on nyt nukkunut täällä muutamia öitä. Viime yönä se itki, mutta olin liian unessa lohduttaakseni. Ja mitä mä voisinkaan siihen sanoa, kun olen sen itse aiheuttanut? Ylipäätään Mies suhtautui tosi kypsästi, en tiennyt tuollaisen olevan mahdollistakaan.

Viikonlopun vietin ensin Doreenin ja poikien kanssa. Yhden seurassa kului aikaa vielä useita tunteja kaikkien muiden lähdettyä. Se joutui armeijaan tänään, että oli hyvä puhua monen viikon asiat etukäteen. Näin myös Enkeliä ja Siskoa ja niiden porukkaa. Tutustuin uuteen ihmiseen ja syvensin tuttavuuttani muutaman kanssa. Baarissa eräs vanha kaveri tuli varoittelemaan mua Enkelistä, mun ei kuulemma pitäisi olla sen kanssa tekemisissä. Hassua kyllä tiesin ne kaikki asiat jo etukäteen ja pahempaakin. Ärsytti vain, kun se kaveri oli olevinaan jotenkin huolissaan musta, vaikka oikeasti kyse oli puhtaasta mustamaalauksesta. Lähdin pois ottamatta kantaa.

Keskiviikkona lähden muutaman viikon yllätyslomalle. Sen aikana pystyn ajattelemaan pääni selkeäksi ja parantelemaan erokipuani. Palaillaan.